Kuvacredit ”Timo Leppänen/Solita” Johtajan (ainakin) yhdeksän henkeä Johtaminen on kuin työpaikkaruokalan ruoka – sitä arvostellaan aina, vaikka ilman olisi vielä huonommin. Tiimien tai yksilöiden itseohjautuvuus ei ole tavoiteltavaa tai edes mahdollista kaikkialla. Hyvä johtaminen vaatii tiettyjä asioita ja nämä vaateet ovat nyt samat kuin aina ennenkin. Ymmärrysharha siitä, että näin ei olisi, syntyy siitä, että esimerkiksi Linked Inissä johtamisesta keskustelevat ja sen ongelmia pintauttavat lähinnä asiantuntijatyötä tekevät, eivät perinteisten alojen edustajat, joita kuitenkin on edelleen enemmistö. Totta on se, että lähijohtajan – jota sanaa Tuominen ja Lamberg käyttävät mieluummin kuin esihenkilöä – työ on haastavaa. Haasteita voi lähteä purkamaan, vaikka…

Omistaja – ymmärrätkö yrityksesi arvon? PwC järjesti syyskuussa yhdessä Hallituspartnerit Helsinki Board Professionals Finland -yhdistyksen kanssa pk-yritysten toimitusjohtajille, talousjohtajille, omistajille ja hallituksen jäsenille suunnatun webinaarin, jonka teemana oli Omistaja – ymmärrätkö yrityksesi arvon? Webinaarissa yrityksen arvon muodostumisen keskeisiä näkökulmia avasivat PwC:n asiantuntijat Marko Koski ja Ahti Koskilahti. Käytännön kokemuksistaan kertoivat Eteläranta Capital Oy:n toimitusjohtaja Juha Murtopuro ja Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela. Yhteenvedon tilaisuudesta esitti lopuksi Hallituspartnerit Helsinki Board Professionals Finland -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen. Tilaisuuden juonsi PwC:n partneri Enel Sintonen. Yrityksen arvon muodostumisesta alusti PwC:n partnerina yritysjärjestelyjen parissa työskentelevä Marko Koski. Yrityksen arvoa kasvatetaan jatkumona eli käytännössä joko toteuttamalla liiketoimintasuunnitelmaa niin että se on mitattavissa, tai…

Yrityskaupassa ostetaan tulevaisuutta, josta yrityksen tarina kertoo Miksi joku haluaa ostaa tai myydä yrityksen? Mitkä ovat ostajan motiivit ja mikä häntä kiinnostaa? Pitäisikö yritysjärjestelyssä käyttää neuvonantajia? Entä mikä merkitys on yrityksen tarinalla? Eteläranta Capital Oy:n toimitusjohtaja Juha Murtopuro kertoi PwC:n ja Hallituspartnerit Helsinki Board Professionals Finland -yhdistyksen järjestämässä webinaarissa omista yritysjärjestelykokemuksistaan. Yrityskaupassa ostetaan tulevaisuutta, joten etenkin taloudellisten lukujen ja tulevaisuuden tuotto-odotusten on syytä olla vahvalla pohjalla. Tämä luo hyvät edellytykset hintaneuvotteluille varsinaisessa yrityskauppaprosessissa. Lukuja tärkeämpää on kuitenkin yrityksen tarina, joka luo ostohalukkuutta, kilpailua ja vahvaa kiinnostusta yritystä kohtaan. Ilman hyvää tarinaa on vaikea kuvitella onnistunutta yrityskauppaa. Tarinaan on hyvä kiinnittää…

Luvut ja tarina kunnossa – miten yrityksen arvo maksimoidaan? Yrityksen arvon maksimointi edellyttää, että luvut ja tarina ovat kunnossa. Mutta miten yrityksen arvo maksimoidaan? Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela kertoi PwC:n yhdessä Hallituspartnerit Helsinki Board Professionals Finland -yhdistyksen kanssa järjestämässä webinaarissa Puuilon kasvutarinasta ja yhtiön työstä arvon kasvattamiseksi. Vähittäiskaupan alalla toimivan Puuilon kasvu on ollut viime vuosina voimakasta: vuonna 2017 yhtiöllä oli 15 myymälää, kun nykyään myymälöitä on 34. Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela kertoi Puuilon kasvutarinasta, jonka seurauksena yhtiö listautui vuoden 2021 kesäkuussa. Yhtiön kokonaisarvo listautumisannissa oli 560 MEUR ja nyt yhtiön arvo on yli 600 MEUR. Saarela nosti esiin yhtiön…

Whistleblowing tulee – muuttuko mikään? Whistleblowing-kanavan ja siihen liittyvän hallinnon sekä koulutusten järjestäminen on nyt pöydällä ja hieman kiirekin alkaa olla. Monen takaraivoon on hiipinyt kysymys, muuttuuko mikään? Tuleeko tästä yksi ylimääräinen prosessi, jolla on lainsäätäjän näkökulmasta hyvä tarkoitus ja tavoite, mutta joka ei kuitenkaan muuta yrityksen tapaa toimia? Tässä huolessa on perää. Kanavasta on helppo rakentaa pelkkä kuluerä, joka ei muuta organisaation arkea millään tavoin. Jos kulttuurissa ja ehkä johdonkin asenteissa on tapana vastustaa uutta, nähdä uudessa vain sen huonot puolet, ilmoituskanavan käyttöönotto todennäköisesti muuttaa hyvin vähän. Jos ei halua rakentaa uutta, modernia ja eettistä toimintatapaa, ei whistleblowing pysty…

Digitaaliset hallinnon työkalut PK-yritysten kasvun ja arvonmuodostuksen tukena Kirjoitus pohjautuu Hallituspartnereiden 30. elokuuta järjestämään webinaariin, jossa ContractZen oli vieraana. Aamun aiheena oli se, miten modernit hallinnon työkalut auttavat pk-yritysten kasvupolulla yrityskaupoissa, rahoituskierroksissa ja auditoinneissa. — Voimakkaat trendit digitalisaatiosta liiketoiminnan tahdin nopeutumiseen, kilpailun kiristymiseen ja regulaation lisääntymiseen, laittavat pk-yritysten muutoskyvykkyyden – ja samalla yhtiön hallituksen ja johdon – todella koville. Lisäksi pandemia on tuonut lisähaasteita niin suuryrityksille kuin pk-yrityksille. Tuore MIT:n tutkimus kertoo, että digitaalisuuden mahdollisuuksia hyvin ymmärtävä ja hyödyntävä yritysjohto voi edistää yrityksen kasvua ja valuaatiota jopa 48 % enemmän kuin verrokkiyrityksissä. Miten voit hallitusammattilaisena edistää asiaa osaltasi? Hallitusammattilaiset voivat…

Miten hallitus osoittaa huolellisuutta eettisten riskien hallinnassa? Eettisyys ja vastuullisuus ovat nousseet vahvasti hallitusten agendalle. Globaalit trendit näyttävät voimistuvan ennakoitua nopeammin: nuorten arvomaailman muutokset, ilmastonmuutos, digitalisaatio, jne. Samoin kuluttaminen on vahvasti muutoksen kourissa. Voimakas ajuri on myös muutokset lainsäädännössä, kuten nk. whistleblowing-direktiivi sekä tiukkenevat vastuullisuusvaatimukset. Systemaattinen seuranta ja huolelliset kirjaukset tuovat jäntevyyttä Varmista, että eettisyys ja vastuullisuus ovat osa hallituksen vuosikelloa ja seurantamittarit ovat osuvia ja luotettavia. Moneen kysymykseen hallitus saa parhaiten vastauksen haastattelemalla toimitusjohtajaa. Lisäksi on tärkeää, että hallituksen käytettävissä on luotettavia, tieteellisiä mittareita, joiden avulla voidaan seurata kehitystä. Hallituksen huolellisuuden arviointia tehdään usein pöytäkirja-aineiston perusteella. Tästä syystä on…

Ihmisten johtaminen (Leadership) kuuluu vahvalla tavalla hallitustenkin arkeen. Toimitusjohtajia eri yrityksissä toki varmasti edelleen ”grillataan” hallitusten palavereissa, mutta esitän tässä kysymyksen, että onko ko. toimintatavassa järkeä? Oman näkemykseni mukaan moderni hallitus valitsee erilaisen, ratkaisuhakuisemman, lähestymistavan. Arto Hiltunen on kirjoittanut kirjassaan Johtamisesta oivallisesti: ”Vuonna 2015 kokenut suomalainen hallitusammattilainen totesi eräässä haastattelussa, että toimitusjohtajalla pitäisi aina olla ”perhosia vatsassa” ennen hallituksen kokousta. Olen eri mieltä. On hyvä, että toimitusjohtaja nukkuu huonosti hallitusta edeltävän yön, mutta vain jos hän odottaa innolla pääsevänsä sparraamaan hallituksensa kanssa, että uni ei tule silmään” Edustan itse +50 – vuotiaiden suomalaisten ikäluokkaa. En välty huomaamasta, että minun ikäpolveni…

Mitä on whistleblowing suomeksi? Whistleblowing eli pilliin puhaltaminen tarkoittaa rikkeistä raportointia ja väärinkäytösten paljastamista. Erika Heiskanen, Juuriharjan partneri sanoo: ”Tunnemme hyvin ajatuksen pelin poikki viheltämisestä, mutta meillä ei ole vakiintunutta termiä teolle. Ehkä me voimme puhua pilliin viheltämisestä tai epäilyn ilmoittamisesta tai huolikanavasta”. EU direktiivi tulee, mikä muuttuu? Aiemmin kanava, jossa pilliin puhallettiin, saattoi olla sähköpostiosoite, postilaatikko tai mikä tahansa keino, jolla huolistaan saattoi ilmoittaa. Kun EU direktiivi astuu voimaan 17.12.2021, se ei enää riitä, vaan ilmoituskanavan täytyy olla suojattu ja anonymiteetin varmistava. Kanava tulee pakolliseksi kaikille yli 50 henkeä työllistäville organisaatioille tämän vuoden joulukuussa. Yli 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla…

Miten kävi, kun kilpailukenttä muuttui kansainväliseksi PwC:n yhdessä Hallituspartnerit Helsinki Board Professionals Finland -yhdistyksen kanssa järjestämässä webinaarissa pureuduttiin kansainvälistymiseen. Puheenvuoroissa tuli esiin, kuinka kansainvälistymiseen tarvitaan uusi kartta. Arto Metsänen kiteytti hyvin ajatuksen siitä, että kansainvälinen yritys ei voi toimia onnistuneesti, ellei se toimi lokaalisti uudella markkinalla. Kansainvälinen johtoryhmä ei muuta ainoastaan yrityksen kieltä vaan myös toimintatavan vientiyrityksestä aidosti kansainväliseksi yritykseksi. Alexander Rosenlew korosti maaorganisaatioiden merkitystä paikallisen markkinan tuntemisessa mm. oikeiden jakeluteiden valintoihin liittyvissä kysymyksissä ja olemassa olevien paikallisten suhteiden hyödyntämisessä. Oikeat henkilövalinnat niin yrityksen johdossa kuin paikallisorganisaatioissa ovat onnistumisen tae. Kansainvälistyminen voi onnistua vain, jos yrityksellä on selkeä visio ja…