Kirjoittaja: Christoffer Wasastjerna, Partner, Oy Capwise Ab Päivämäärä: 29.4.2020

Hallituksen tulee olla tarkkana kriisin keskellä

Kirjoitin aiemmin Linkedin palveluun muutaman ajankohtaisen sisällön liittyen yritysten kriisinhallintaan ja hallituksen rooliin siinä. Hallituspartnerit Helsinki, jossa olen mukana partnerina, pyysi minua yhdistämään nämä kirjoitukset. Toivottavasti tästä on monelle hyötyä.

Hallituksella on vastuu auttaa, mutta myös korostunut seurantavastuu kriisin hoidossa

Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus ja yhtiöiden myynnin tuntuva vähentyminen on saanut useat yhtiöt vaikeaan tilanteeseen. Jopa kassakriisi on mahdollinen. Hallituksella on tässä tilanteessa velvollisuus jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa sekä huolehtia seurantaa tukevan raportoinnin järjestämisestä yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa.

Kriisiaikoina hallituksen aktiivisen ja erityisen huolellisen toiminnan merkitys korostuu. Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia hallituksen riittävän tiiviistä kokoontumisesta kriisitilanteessa sekä siitä, että kokousten asialista vastaa vallitsevaa tilannetta.

Riittävänä huolellisuutena voidaan yleensä pitää sitä, että päätösten taustaksi on hankittu tilanteeseen nähden asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukaisia päätöksiä eivätkä päätöksiin ole vaikuttaneet hallituksen jäsenten mahdolliset eturistiriidat. Keskeistä on, että toimenpiteet ovat yhtiön edun mukaisia.
Jotta hallitus voi osoittaa toimineensa huolellisesti, toiminnan dokumentointi on tärkeää. Keskeisessä asemassa ovat hallituksen kokouspöytäkirjat ja niiden taustaraportit ja muu mahdollinen aineisto. Hyvä päätös on lain mukainen, harkittu, perusteltu ja riittävän kattavasti dokumentoitu.

Kassaennuste

Kaikkein tärkein seuranta- ja arviointikohde talouskriisissä on likviditeetin riittävyys. Kassaennuste kannattaa tehdä varovaisesti perustuen vain faktoihin, eli reskontriin ja muihin vahvoihin maksusitoumuksiin kuten tilauskanta, palkanmaksu, lainanhoito ja vastaavat. Ennusteen päivityssykli on oltava tiivis – luonnollinen ja useimmiten riittävä päivitysväli on viikko. Näillä lähtökohdilla ennuste osoittaa lähes aina kassan mahdollisen ehtymisen melko lyhyellä aikaperspektiivillä – muutaman viikon tai kuukauden kuluttua riippuen liiketoiminnan luonteesta. Tästä on turha huolestua liikaa, sillä jokaista yritystä uhkaa maksukyvyttömyys, ellei juoksevasti hallita kassaa kestävästi faktoihin vaikuttamalla, eli liiketoimintaa pyörittämällä ja/tai rahoituksella ja kirjaamalla tätä uutta faktaa ennusteeseen. Näin tuota kohtalon hetkeä jatkuvasti siirretään tulevaisuuteen. Mitä pidemmäksi tulevaisuuteen tuo hetki eri toimilla siirtyy sen parempi.
Kriisitilanteessa hallituksen tulee kassan rinnalla seurata tarkasti velkaposition kehittymistä. Usein kassan riittävyydestä huolehditaan osittain toimilla, jotka kasvattavat velkapositiota ja siten mahdollisesti hallituksen vastuuta. Kun kassa ja velkapositio on hallinnassa voi rauhallisemmin mielin keskittyä ratkaisuihin, joilla kriisistä noustaan, joka vuorostaan alkaa näkyä tulevissa kassaennusteissa.

Oma pääoma

Myös huoli taseen kestävyydestä kasvaa nopeasti. Miten arvioidaan sitä, milloin ollaan äärirajoilla? Kyse on siis kassanhallinnan lisäksi oman pääoman hallinnasta, ja sen mahdollisen menettämisen oikea-aikaisesta ilmoittamisesta PRH:lle velkojien suojaksi. Oikea-aikainen ilmoitus siirtää vastuun uusien velkojen kasvusta yhtiön hallitukselta uusille velkojille.

Oman pääoman hallintaa ei helpota kirjanpidon tulkintavaraisuus. Sopivalla luovuudella oma pääoma saadaan helposti pysymään positiivisena ja riskinä on, että päädytään maksukyvyttömyyteen ilman, että tuota ratkaisevaa ilmoitusta olisi tehty. Peukalosääntönä on – mitä kovempi tase, sen turvallisemmalla pohjalla ollaan. Toisaalta olisi ikävä ilmoittaa oman pääoman menetyksestä liian aikaisessa vaiheessa, mikäli korjaavia ratkaisuja on näköpiirissä. Ilmoitusta viivytetään, koska liiketoiminta vaikeutuu silloin helposti toimittajien kiristäessä ehtojaan. Tästä seuraa pahimmillaan entistä nopeampi toiminta- ja maksukyvyttömyys.
Tarkistettuun omaan pääomaan lasketaan taseen oma pääoma lisättynä 1) OYL 12 mukaisilla pääomalainoilla, 2) mahdollisella poistoerolla ja varauksilla, sekä vaikeiten arvioitava 3) omaisuuden kirjanpitoarvon ja luovutushinnan erotuksella.

Hallituksella ja johdolla tulee olla erittäin tarkka silmä oman pääoman seurannassa ja korjausliikkeissä. Laskelmat on tehtävä hyvin perustellen ja tarvittaessa tilintarkastajan lausunnon tukemana. Riskinä on valitettavasti, että tämän poikkeustilanteen vuoksi pitkään jatkuvien taloudellisten haasteiden takia hallitusten ja johdon vastuukysymyksiä puidaan vielä vuosien päästä konkurssituomioistuimissa.

Skenaariot

Hallitakseen kriisiajan riskejä ja mahdollisuuksia, tulee hallitusten ja johdon olla hyvin selvillä mahdollisista lähiajan skenarioista. Pääskenariot kriisissä huonoimmasta hyvään ovat:

1. Pitkittynyt ja kallis konkurssi: Kassakriisistä tulee pitkäkestoinen velkojen kasvaessa tuntuvasti, lomautettua henkilökuntaa menetetään vaiheittain, ulkopuolinen taho hakee yhtiön konkurssiin, hallitukselle realisoituu henkilökohtaista vastuuta yhtiön veloista.

2. Hallittu konkurssi: Kassakriisin edetessä ilman ratkaisua hallitus päättää asettaa yhtiön konkurssiin.

3. Ajan voittaminen ratkaisun löytämiseksi: Kassakriisi helpottuu uusien tilausten ja/tai rahoituksen myötä sen verran, että velkataakka ei kasva hallitsemattomasti, pitkään jatkuvat lomautukset kasvattavat riskiä menettää henkilökunta. Yrityssaneeraus voi olla tämän vaiheen ratkaisuvaihtoehto.

4. Jatkuvuus turvattu: Kassakriisistä noustaan toimintakykyiseksi nyky- ja/tai uusien asiakkuuksien, tuotteiden ja palveluiden, pääomakierron ja kustannusrakenteen tehostamisen sekä mahdollisen rahoituksen avulla.

Kuvan nelikenttä näyttää edellä kuvatut skenaariot suhteessa maksukyvyn ja velkaantuneisuuden kehitykseen. Pisteyttämällä kehitys näillä akseleilla sopivalla tavalla, saadaan suunta selkeästi esille. Päivittämällä kehitystä tarkoituksenmukaisella syklillä (esim. viikottain) ja faktoihin perustuen, saadaan piirrettyä selkeä polku joka ajan mittaan näyttää mitä skenariota kohti ollaan menossa.

Mikäli polku näyttää kohti ei-toivottuja skenaarioita, on otettava täsmällisesti ja ryhdikkäästi käyttöön ennalta suunnitellut toimenpiteet, joilla tämä tai jopa vielä huonompi kehitys saadaan pysäytettyä. On tärkeätä huomioida, että tilanteen huonontumisen salliminen ajan voittamiseksi on oikeutettua lähinnä vain, jos ratkaisuvaihtoehtoja on näköpiirissä ja työn alla. Ratkaisujen puuttuminen voi johtaa kalliiseen konkurssiin.

Jos ja kun edetään kohti yläoikeaa, eli turvattua jatkuvuutta, tulee skenaariot päivittää relevanteiksi ja luoda tapa seurata sitä, missä määrin ja millä todennäköisyydellä ne alkavat realisoitua.

Christoffer Wasastjerna (KTM, HHJ) on Capwisen perustaja.
Capwise auttaa muurosvaiheissa olevia yrityksiä luomaan kestävää arvoa.