Johtajan (ainakin) yhdeksän henkeä

Kuvacredit ”Timo Leppänen/Solita”

Johtajan (ainakin) yhdeksän henkeä

Johtaminen on kuin työpaikkaruokalan ruoka – sitä arvostellaan aina, vaikka ilman olisi vielä huonommin. Tiimien tai yksilöiden itseohjautuvuus ei ole tavoiteltavaa tai edes mahdollista kaikkialla. Hyvä johtaminen vaatii tiettyjä asioita ja nämä vaateet ovat nyt samat kuin aina ennenkin. Ymmärrysharha siitä, että näin ei olisi, syntyy siitä, että esimerkiksi Linked Inissä johtamisesta keskustelevat ja sen ongelmia pintauttavat lähinnä asiantuntijatyötä tekevät, eivät perinteisten alojen edustajat, joita kuitenkin on edelleen enemmistö.

Totta on se, että lähijohtajan – jota sanaa Tuominen ja Lamberg käyttävät mieluummin kuin esihenkilöä – työ on haastavaa. Haasteita voi lähteä purkamaan, vaikka siitä, että jos kauan sitten ihmiset saattoivat valita viidestä ammatista, ja seuraavalla sukupolvella oli viisi uraa työelämänsä aikana, tehdään nyt ja tulevaisuudessa viittä työtä yhtä aikaa. Muodollinen tutkintoon johtava koulutus ei myöskään enää auta saavuttamaan samaa asemaa tai ansaintamahdollisuuksia kuin aiemmin. Eikä tutkinnon tarjoama kompetenssikehitys välttämättä pysy mukana liiketoiminnan vaatimuksissa. Yhä enemmän painoarvoa on työntekijän omalla vastuun otolla ja lähijohtajan kyvyllä tukea jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Entä ne henget?

Ei ihme, että johtajat tuntevat toisinaan, että pärjätäkseen pitäisi hallita ainakin yhdeksän eri roolia ja omata vähintään saman verran ydintaitoja.

Tuominen kysyi ja Lamberg vastasi, että tulevaisuudessa(kin) onnistuu johtajana, kun keskittyy rakentamaan luottamusta. Se vaatii, ettei rakenna hierarkioita, on autenttinen, rehellinen ja avoin. Työyhteisö hyväksyy epätäydellisyyden, mutta ei epäaitoutta.

Vuorovaikutusvalta on tulevaisuuden supervoima!

Johtaminen on vuorovaikutustyötä. Siinä toimivat samat lainalaisuudet kuin ihmissuhteissa yleisestikin: puhutaan avoimesti, suoraan ja rehellisesti, pyydetään apua ja tarvittaessa anteeksi. Hymyillään, katsotaan silmiin ja kehutaan!

Työn tekemisellä ei ole enää yhtä suurta merkitystä ihmisten elämässä kuin aiemmin, mutta työ halutaan kokea merkitykselliseksi (Eva 2019). Yrityksen arvot ja johtajan niiden mukainen käyttäytyminen ovat lähtökohta merkityksellisyyden kokemukselle, joka puolestaan vahvistuu, kun ymmärtää mihin pystyy asiakkaan, ympäristön, yhteisön jne. näkökulmasta vaikuttamaan. Lamberg pitääkin tätä yhtenä paljastavimmista kysymyksistä organisaatiolle: ymmärtävätkö kaikki vaikutusmahdollisuutensa selvästi ja yrityksen strategian mukaisesti.

Johtajat ovat heterogeenista porukkaa

Tuominen otti kuitenkin esille Hannu Matias Nurmen kirjan ”Johda ja ajattele kuin menestyvä toimitusjohtaja”, jonka mukaan yhdistäviäkin asioita on löydettävissä. Hyvät johtajat ovat aloittaneet työn tekemisen aikaisin, eli heille on kertynyt kokemusta monesta, he haluavat ottaa vastuuta, tuoda omia näkemyksiään esille ja etenkin tehdä muutoksia. Tämä halu ”kirjoittaa itse tarinoita eikä olla osa jonkun toisen tarinaa” (lainaus Terry Pratchett), määrittää johtajaihmistyyppiä ehkä eniten.

Johtaja suhteessa muuhun organisaatioon

Sekä hallituksen puheenjohtaja Tuominen, että toimitusjohtaja Lamberg näkevät toimivan hallituksen ja toimitusjohtajan suhteen sparraavana, ei grillaavana. Raportointimalleista paras on se, joka toimii liiketoiminnan kannalta parhaiten. Toisaalta parasta voisi olla vaihtaa koko sana – raportointi ei kuvaa sitä mikä on tärkeää, eli johtopäätöksiä ja toiminnan säätämistä.

Hyvä johtoryhmä on Lambergin mukaan monimuotoinen. Taustoiltaan ja osaamisiltaan heterogeenisessä ryhmässä on tarvetta myös kaikille temperamentti- ja vuorovaikutustyypeille (DiSC).

Suuremmasta organisaatiosta pienempään vaihtanut Lamberg sanoi ymmärtäneensä vasta nyt todella tukifunktioiden roolin. Toisaalta kun toimitusjohtajan on otettava roolia kaikessa, ymmärtää myös sen, että valtaa kannattaa olla eniten niillä, jotka ovat lähinnä asiakasta.

Loppuun lyhyt lista tärkeimmistä johtajan ”hengistä”

  1. Tärkeintä on luottamus – siihen on helppo sitoutua. Niin organisaation kuin asiakkaidenkin.
  2. Jokaisella on oikeus onnistua työssään.
  3. Yksilön onnistuminen johtaa yrityksen onnistumiseen.

Jouko Tuominen (hpj) ja Juhana Lamberg (tj) Faros & Com oy keskustelivat modernista johtajuudesta Hallituspartnerit Helsinki – Boardprofessionals Finland ry:n ja Fennian yhdessä järjestämässä tilaisuudessa ”Johtamisen tulevaisuus ja tulevaisuuden johtaminen 11.11.2021.