Whistleblowing tulee – muuttuko mikään?

Whistleblowing tulee – muuttuko mikään?

Whistleblowing-kanavan ja siihen liittyvän hallinnon sekä koulutusten järjestäminen on nyt pöydällä ja hieman kiirekin alkaa olla. Monen takaraivoon on hiipinyt kysymys, muuttuuko mikään? Tuleeko tästä yksi ylimääräinen prosessi, jolla on lainsäätäjän näkökulmasta hyvä tarkoitus ja tavoite, mutta joka ei kuitenkaan muuta yrityksen tapaa toimia?

Tässä huolessa on perää. Kanavasta on helppo rakentaa pelkkä kuluerä, joka ei muuta organisaation arkea millään tavoin. Jos kulttuurissa ja ehkä johdonkin asenteissa on tapana vastustaa uutta, nähdä uudessa vain sen huonot puolet, ilmoituskanavan käyttöönotto todennäköisesti muuttaa hyvin vähän. Jos ei halua rakentaa uutta, modernia ja eettistä toimintatapaa, ei whistleblowing pysty tilannetta pelastamaan.

Monen suusta olen kuullut ajatuksen, että se voisi auttaa, jos osa ilmoitusten käsittelijöistä olisi talon ulkopuolelta. Olisiko se keino huolehtia, että esimerkiksi organisaatiokulttuurissa olevat arvostukset ja arvostuksen puutteet, eivät jyräisi koko prosessia? Voi hyvin olla.

Ulkopuolinen voi tuoda asiantuntemusta ja näkemystä esim. ihmisoikeuksista, syrjintäkiellosta, ympäristörikoksista ja tukea asioiden vakavasti ottamista ja kuntoon laittamista organisaatiossa. Tämä turvaisi organisaation riskienhallintaa ja kehittäisi organisaation liiketoimintaresilienssiä positiivisesti. Suosittelisin kuitenkin, että ainakin suuri osa ilmoitusten käsittelijöistä tulisi talon sisältä. Tällöin omat kyvykkyydet kehittyvät ja lisäksi on jatkuvasti ensikäden tietoa siitä, mistä asioista ilmoituksia tulee.

Onko whistleblowing pelkkä kuluerä?

Whistleblowing tulee olemaan pelkkä kuluerä, jos siihen sellaisena suhtaudutaan ja otetaan kanava käyttöön pelkkänä hallinnollisena pakkona. On hyvä tietää, että kanavasta voi myös saada merkittävää hyötyä. Kuten aina, hyödyn saaminen vaatii hieman ponnisteluja, mutta vain hieman.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Listasin alle erilaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat siihen, saadaanko kanavasta hyötyjä irti. On tärkeä tunnistaa, että kanava voi olla myös haitallinen työkalu, jos sen käyttöönotossa ja käytössä epäonnistutaan. Tällöin kanavasta tulee ”kyttäyskanava”, ”ilmiantokanava” tai muuta negatiivista ja organisaatiokulttuuri rapauttavaa.

Vaikutus Toimenpiteet
Positiivinen vaikutus
  • Kannustetaan ilmoittamaan väärinkäytöksistä laajemmin, kuin lain vaatima minimi
  • Kanavasta puhutaan positiivisesti ja mahdollisuutena
  • Lähtökohtaisesti mietitään, miten ilmoituksista voidaan oppia ja toimintaa kehittää
  • Varmistetaan, että henkilöstön lainmukainen koulutus hoidetaan kunnolla ja he löytävät ilmoituskanavaan
  • Ilmoitukset ovat tervetulleita ja toivottuja
Neutraali vaikutus
  • Kanavan toteutuksessa edetään minimin mukaan ja minimaalisesti kommunikoiden (Tällöinkin kanavasta tulee pelkkä kulu, mutta kulttuurin näkökulmasta vaikutus on pieni.)
Negatiivinen vaikutus
  • Puhutaan kanavasta negatiivisessa hengessä
  • Piilotetaan kanava niin, ettei sitä meinaa löytää
  • Unohdetaan kehittämisen ja oppimisen näkökulma
  • Suhtaudutaan ilmoittamiseen niin negatiivisesti, että tullaan rikkoneeksi lakia ja ilmoittajan suojaa.

Tavoitetilasta ja kunnianhimon asteesta on hyvä keskustella hallituksessa ja kannustaa johtoa käymään vastaava keskustelu myös johtoryhmänsä kanssa.

Blogin kirjoittaja Erika Heiskanen on Juuriharja Consulting Group Oy:n perustajapartneri. Erika on auttanut sekä yksityisen sektorin että julkishallinnon toimijoita etiikan kysymyksissä, haasteissa ja ratkaisuissa yli 20 vuoden ajan. Erikan viimeisin kirja on Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen (2008). Lisää aiheesta täältä!