Mitä on whistleblowing suomeksi?

Mitä on whistleblowing suomeksi?

Whistleblowing eli pilliin puhaltaminen tarkoittaa rikkeistä raportointia ja väärinkäytösten paljastamista.
Erika Heiskanen, Juuriharjan partneri sanoo: ”Tunnemme hyvin ajatuksen pelin poikki viheltämisestä, mutta meillä ei ole vakiintunutta termiä teolle. Ehkä me voimme puhua pilliin viheltämisestä tai epäilyn ilmoittamisesta tai huolikanavasta”.

EU direktiivi tulee, mikä muuttuu?

Aiemmin kanava, jossa pilliin puhallettiin, saattoi olla sähköpostiosoite, postilaatikko tai mikä tahansa keino, jolla huolistaan saattoi ilmoittaa. Kun EU direktiivi astuu voimaan 17.12.2021, se ei enää riitä, vaan ilmoituskanavan täytyy olla suojattu ja anonymiteetin varmistava.
Kanava tulee pakolliseksi kaikille yli 50 henkeä työllistäville organisaatioille tämän vuoden joulukuussa. Yli 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla on oltava tuolloin käytössä WBD:n, sekä GDPR:n ja saavutettavuuslain kriteerit täyttävä whistleblowing-kanava, sekä siihen liittyvä hallinto. Kansallisen lainsäädännön on noudatettava tätä aikataulua. Hieman pienemmillä, 50–249 henkeä työllistävillä organisaatioilla on toteutusaikaa vuoteen 2023. Tämä lisäaika riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.

Organisaatio voi päättää haluaako se avata kanavan oman henkilökunnan ohella myös yhteistyökumppaneille. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että mikäli yritys avaa tätä ilmoituskanavaa orgnisaation ulkopuolisille, he voivat aina ottaa yhteyttä viranomaisiin tai mediaan. Maineenhallinnan kannalta on selvästi parempi, että mahdollistetaan suorat yhteydenotot yritykseen.

Whistleblowing-kanava ei ole pelkästään yksisuuntainen ilmoituskanava, vaan organisaatio velvoitetaan vastaamaan ilmoittajalle 7 päivän kuluessa, että ilmoitus on saatu. Lisäksi edellytetään, että 3 kk kuluessa ilmoittajalle informoidaan, mitä esiin tuodulle asialle on tehty.

Whistleblowing-ilmoituskanava on osa yrityksen vastuullisuutta, eettisyyttä ja maineenhallintaa

Vastuullinen toiminta on itsestään selvä edellytys organisaatiolle tänään, mutta hyväksyttävän toiminnan määrittely arjen työssä ja vuorovaikutuksessa voi olla joskus vaikeaa. Korruptiota, syrjintää ja väärinkäytöksiä voi olla vaikea tunnistaa tai tunnustaa omassa organisaatiossa. Johto voi olettaa, että kyllä henkilöstö tietää mikä on oikein ja mikä väärin, mutta yksilön tulkinnat voivat vaihdella paljonkin. Eri-ikäisten työntekijöiden käsitys esimerkiksi sopivasta huumorista voivat olla poikkeavia, ja julkisuuteen purskahtava keskustelu vaikkapa seksistisestä käytöksestä on merkittävä mainehaitta organisaatiolle.
Siksi kannattaakin määritellä yhdessä henkilöstön kanssa eettiset ohjeet, jotta rakennetaan yhteinen käsitys siitä, mikä on sopivaa toimintaa ja mikä ei. Hyvän henkilöstöhallinnon ja liiketoiminnan perustana tulee aina olla ensin puheeksi ottaminen, mutta sen lisäksi Whistleblowing tarjoaa nyt lain turvaaman mahdollisuuden nostaa esiin epäeettistä toimintaa tai väärinkäytöksiä ilman pelkoa henkilökohtaisista seuraamuksista.
Hallituksen agendalle asian tuovat huolellisuusvelvoite, pyrkimys vahinkojen ennalta ehkäisyyn ja rajaamiseen sekä tiedonsaantioikeus yrityksen kaikesta toiminnasta.

Miten whistleblowing-ilmoituskanava rakennetaan?

Kanavan tekninen toteutus voidaan ostaa palveluna, mutta ilmoituskanavan sisältö, saadut ilmoitukset ja niihin vastaaminen on organisaation vastuulla. Kanavan pitää olla helposti löydettävissä sekä internetin että intranetin puolella, samoin ohjeet miten sitä käytetään.
Esimerkiksi Juuriharja First Whistle -palveu täyttää whistleblowing-direktiivin vaatimukset, on sekä GDPR:n että digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten mukainen.

Lisätietoa whistleblowing-palvelualustasta: Erika Heiskanen, partner, Juuriharja Consulting Group Oy, Firstwhistle-palvelu

HPH-BPF Aamutreenit!, asiantuntijoina Liisa Salmela, viestintäpäällikkö Skanska, nyt Rakennusteollisuus-harjoittelussa juristin opiskelujen osana ja Erika Heiskanen, partner, Juuriharja Consulting Group Oy
Kirjoittaja: Jaana Komulainen