Miksi hallitusten pitäisi olla kiinnostuneita whistle blowingista?

Miksi hallitusten pitäisi olla kiinnostuneita whistle blowingista?

Organisaatioissa tapahtuvien väärinkäytösten anonyymin raportoinnin mahdollistavat whistle blowing -kanavat ovat isosti tapetilla. Myös sosiaalinen media tuo keskusteluun paineita: mahdolliset väärinkäytösten epäilyt ovat nopeasti kaikkien tiedossa, ja keskusteluun pitää osata reagoida nopeasti. Lähihistoriasta löytyy useita esimerkkejä aina Danske Bankin rahanpesuepäilyistä #metoo skandaaleihin. Miksi myös osakeyhtiöiden yritysten hallitusten tulisi olla asiasta kiinnostuneita?

Yritys on hallituksen vastuulla

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus on vastuussa yrityksestä. Jokaisen hallituksen agendalla pitäisi olla toimitusjohtajan valinnan ja erottamisen lisäksi hyvän hallintotavan varmistaminen ja strategian vahvistaminen. Strategiaan kuuluu riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen. Mainekuprujen ja eettisten riskien todennäköisyys ja niiden paljastuminen toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta ei ole ainakaan pienenemään päin.

Hallitus edustaa omistajia. Sen on hyvä tiedostaa, että eettisen riskin toteutuminen voi pahimmillaan kaataa koko yrityksen ja sen arvon, jota yritykseen on luotu. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että toiminta on kestävällä pohjalla.

Hyvä kulttuuri mahdollistaa keskustelun vaikeistakin asioista 

On realismia, että erilaisia ja eri vakavuusasteisia vahinkoja ja tahallisuuksiakin ilmenee kaikissa yhteisöissä ja yrityksissä. Hallituksen olisi hyvä varmistaa, että yrityksessä on olemassa oikea kulttuuri ja kanavat ikävien ja vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Lähtökohtaisesti haasteelliset asiat pitäisi voida ottaa esiin oman esihenkilön kanssa. HR tai esimiehen esimies ovat tahot, jonne toivottavasti jokaisella on pääsy. Joissakin yrityksissä on sisäinen tarkastus tai eettinen toimikunta, jonne väärinkäyttäytymisten epäilyt voi raportoida.

Kun tiedetään, asiaan voidaan puuttua

Asia voi kuitenkin olla vaikea ottaa puheeksi, jos epäily koskee esimerkiksi omaa esimiestä, tämän esimiestä tai ylintä johtoa. Jos epäilyn kohde on toimitusjohtaja, mitkä ovat johtoryhmän tai organisaation realistiset vaihtoehdot puuttua asiaan? Tämä on inhimillinen tosiasia riippumatta yrityksen koosta.

Ruususen unta turvallisempi vaihtoehto hallitukselle on saada faktatietoa organisaation käytännöistä, vaikka ne olisivat ongelmallisiakin. Kun tiedetään, asiaan voidaan puuttua. Kun ei tiedetä, ongelmat jatkuvat ja yleensä myös pahenevat. Suosittelenkin sen pohtimista, että whistle blowing otetaan ainakin jollain tavalla osaksi hallituksen riskienhallinnan johtamista. Matalan kynnyksen käyttöönoton mahdollistavia whistle blowing järjestelmiä on Suomessakin olemassa.

Tämän hetkisen tutkimustiedon mukaan kanaviin ei juurikaan tehdä turhia ilmoituksia. Ilmiantoja tulee keskimäärin noin 1 per vuosi / 500 työntekijää. Huoli hankkeen työllistävyydestä, isoista kustannuksista tai heikosta panos-tuotos-suhteesta onkin yleensä aiheeton.

Ammattimainen hallitus on yritykselle voimavara

Osaava, innostunut ja tässä ajassa oleva hallitus näkee sekä kauas että lähelle. Se haastaa ja sparraa johtoa oikeissa asioissa ja tuo omistajille lisäarvoa. Hallituksen rakentamiseen kannattaa omistajien käyttää aikaa ja vähän paukkujakin. Apua ja sparrausta hallituksen muodostamiseen ja hallitusjäsenten hakuun saat mm. Hallituspartnerit Helsingistä.

Anja Kahri, Hallituksen puheenjohtaja, HHJ (pj), toimitusjohtaja