Vakuutuksia kannattaa ajatella osana riskitietoista liikkeenjohtamista ja vakuutusyhtiöissä on eroja

Vakuutuksia kannattaa ajatella osana riskitietoista liikkeenjohtamista ja vakuutusyhtiöissä on eroja

Vakuutukset ja etenkin niiden kilpailutus on must-win-battle. Hoidettava on, mutta organisaatiossa ei ole osaamista eikä oikein resurssejakaan. Ja koko ajan miettii, että maksaako oikeaa hintaa ja etenkin onko oikein vakuutettu. Näin Jari Vahtola Pro Patio Oy ja Olli Vähänen IdHair Finland Oy kiteyttävät miten pk-yrityksissä ajatellaan.

Itse asiassa sama huoli on vakuutusyhtiössä, toteavat Iippo Suutarinen ja Anna Westerholm, Fennia Yrityspalvelut ja Teemu Vuontela, Henki-Fennia. Vakuutuksia pidetään liian usein pakkopullana. Tyydytään siihen, mikä on lakisääteistä, eikä vakuutuskauden aikana tapahtuvista liiketoiminnan kannalta olennaisista muutoksista – henkilöstössä, autoissa, koneissa, varastoissa tai rahoitusmuutoksissa – osata tai muisteta kertoa. Tämä johtaa riskin aktualisoituessa pettymykseen, kun vakuutusturva ja sitä kautta talouden turva, ei olekaan riittävä.

Miten vakuutuksia sitten pitäisi ostaa?

Jari Vahtola sanoo, että hyvä vakuutuskumppani osaa lähteä liikkeelle yrittäjän mielenrauhasta. Ensin on todennettava, että on uskottava ja hinnoissa vertailukelpoinen. Kaikki ymmärtävät, ettei vakuutuksia voi verrata yhtä yksiselitteisesti kuin porkkanaraastetta tai lavapaikkoja, koska saman asian voi ratkaista monella tavalla, mutta on jäätävä tunne, että omista intresseistään huolimatta yhtiö on asiakkaan puolella. Tällä Vahtola tarkoittaa myös sitä, että on hyvää kumppanuutta sanoa, jos asioita ei ole hoidettu asiakasyrityksessä hyvin.

Jos jotakin on kaupan, se pitää kertoa

Kun tämä on hoidettu, yrittäjä on avoin ja halukas kuulemaan lisää, eli päästään avaamaan keskustelua enemmän arvoa luovaan ja näkemykselliseen suuntaan. Fennialaiset sanovat jopa, että itse vakuutukset voivat olla keskustelussa vähän kuin sivuseikka, pääasiassa puhutaan liiketoiminnan haasteista ja kipupisteistä, joihin tarvitaan, ei niinkään vahinkovakuuttamista, vaan riskienhallintaan, henkilöstön palkitsemiseen ja rahoitukseen liittyviä tuotteita. Sekä Vahtola että Vähänen ovat molemmat sitä mieltä, että vakuutuksiin liittyvät epäsuorat hankinnat tekee mielellään samasta ”luukusta”. Kun kerran on kumppanin valinnut, on hyvä, kun oman yhteyshenkilön kautta saa koko ekosysteemin palvelut. Keskittäminen on järkevää myös turvallisuuden näkökulmasta – mikään asia ei voi ”pudota väliin” tai olla ”tuplasti”, kun asioita hoidetaan kokonaisuutena. Fenniassa tämä on oivallettu ja palvelumallin ytimessä on lupa vastata asiakkaan kokonaisvaltaisesta huolenpidosta. Prosessin vaatimukset pannaan hoitumaan taustalla.

Lupaukset on lunastettava

Vakuutukset on laji, jossa yhteistyön onnistuminen mitataan, kun haaveri sattuu toteaa Vahtola lakonisesti. Vaikka asiakaskokemusta rakennetaan arjessa, on korvausprosessin sujuvuus kuitenkin se todellinen mittari.  Siinä punnitaan, onko neuvoteltu ratkaisu ollut oikea – Vahtola muistuttaa, että vastuu on myös asiakkaan, jos ei kerro jotakin olennaista, ratkaisu on todennäköisesti väärä. Kannattaa siis suhtautua tarvekartoitukseen ”jos kerran avataan, katotaan nyt laajemminkin” -mentaliteetilla.  Toisaalta kumppanuutta on myös se, että punnitaan yhdessä ja tietoisesti mitä vakuutetaan ja missä todennäköisyys riskille on epäsuhdassa maksun tai omavastuun kanssa, lisää Suutarinen.

Tulevaisuus palveluna

Vakuutusyhtiön asiakassuhde on ihmissuhde. Sitä hoidetaan luottamuksella. Lisäarvo syntyy sparraamisesta, jonka avulla molempien toiminta kehittyy. Yhteiskehittäminen tuottaa parhaimmillaan ratkaisuja, joihin ei päästäisi pelkän innovoinnin keinoin.

Kaikki keskustelijat painottavat, että hyvä kumppanuus perustuu siihen, että ”hoidetaan hommat” rehellisesti ja suoraselkäisesti. Tämä tarkoittaa, että ollaan puolin ja toisin tavoitettavissa, tehdään sovitut kartoitukset, joissa todennetaan, että turva vastaa toimintaa ja kerrotaan muutoksista viivyttelemättä.  Virheitäkin saa tehdä, kunhan ne tunnistaa, tunnustaa ja korjaa.

Pähkinänkuoressa:

  1. Vakuutukset kuuluvat vuosittaiselle työlistalle – hallituksenkin tulisi ottaa asiaan kantaa riskienhallinnan ja henkilöstön palkitsemisen näkökulmista (due diligence ja työnantajamielikuva).
  2. Hyvä kumppani auttaa näkemään liiketoiminnan taloudellisen turvallisuuden kokonaisvaltaisesti – lakisääteiset vakuutukset hoidetaan kustannustehokkaasti ja lisäarvo syntyy näkemyksellisyydestä, jatkuvasta kehittämisestä ja koko ekosysteemin palvelutarjoamasta ”yhdeltä luukulta”.
  3. Vuosittainen sparrauspalaveri todentaa, että turva vastaa toimintaa ja asioita hoidetaan yrityksessä hyvin. Tämän lisäksi muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä – puolin ja toisin.
  4. Asiakassuhde on parhaimmillaan luottamukseen perustuva ihmissuhde, arjessa on oltava tunne, että molemmat ovat toistensa puolella.
  5. Toimiva yhteistyö tuottaa mielenrauhaa.

Nyt on hyvä hetki ja korkea aika käydä läpi yrittäjän, henkilöstön ja liiketoiminnan vakuutukset kokonaisuutena. Fenniaan saat yhteyden:

Teemu Vuontela, 040 6601 755, teemu.vuontela@fennia.fi

Iippo Suutarinen, 040 5204 684, iippo.suutarinen@fennia.fi (Helsinki)

Anna Westerholm, 040 6205 368, anna.westerholm@fennia.fi (Uusimaa)