Miksi vastuullisuus kuuluu hallituksen agendalle?

Miksi vastuullisuus kuuluu hallituksen agendalle?

Suomalaisista 80 % on sitä mieltä, että omien ostosten ja hankintojen vastuullisuutta on vaikea arvioida. Meistä lähes 30 % on sitä mieltä, että vastuullisuus-teemasta puhuminen on ärsyttävä ilmiö.

Mm. edellä kuvatut madonluvut lyötiin lokakuun alussa pöytään Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan avoimeen strategiaprosessiin kuuluvassa workshopissa. Yhtiön toimitusjohtaja Vesa Silfver fasilitoi johtoryhmänsä kanssa tilaisuutta, jonne oli kutsuttuna julkishallinnon, yritysten ja liittojen huippuasiantuntijoita laajasti eri toimialoilta. Sain itse olla mukana hallituksen puheenjohtajan roolissa.

Miksi kuluttajan kokemuksen tai ylipäätänsä vastuullisuuden pitäisi kiinnostaa myös suomalaisten yhtiöiden hallituksia?

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali 2035

Suomi on sitoutunut YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin ja oleman hiilineutraali vuonna 2035.Tällä on vaikutuksia ihan jokaisen yrityksen strategiaan ja tekemisiin. Hallitus on se, joka vastaa yhtiöstä. Toimitusjohtaja toimeenpanee, mitä hallitus ohjeistaa.

Aloitetaanpa sanoista. Kestävä kehitys, vastuullisuus, hiilineutraalisuus … todella ISOJA sanoja, joita käytetään kaikissa bisneksissä. Ei ihme, että kuluttajaparka on sekaisin ja osin kyllästynytkin. Hän miettii, että mistä edes on kyse? Siitä, että tuotteella tai palvelulla on Joutsenmerkki tai vastaava? Vai siitä, että tuote on kotimainen tai luomu? Tai että se on tuonut työtä bangladeshilaiselle naiselle? Pitäisikö meidän alkaa käyttää ”vastuullisuus” sanan sijaan ”hiili”-sanaa aina, kun kyseessä on toimenpiteet, joilla hiilineutraalisuus saavutetaan?

Miten kuluttaja voi tietää tai verrata valintojensa hiilijalanjälkeä? Esim. päivittäistavarakaupan hyllyllä on satoja eri sertifikaatteja – miten kuluttaja voi olla edes varma, että ne ovat totta eivätkä viherpesua? Valitako muovipussi vai kangaskassi? Pitäisikö meidän unohtaa sähköautot ja siirtyä biokaasulla, eli ruoantähteillä kulkevaan autoon? Mistä kuluttaja tietää mikä on faktaa ja mikä pelottelua?

Muutos tapahtuu ekosysteemeissä eri toimijoiden kesken

Ilmastokriisi on fakta, ja toimenpiteet Suomen saamiseksi hiilineutraaliksi vuonna 2035 ovat käynnistyneet. Kipeä kysymys kuuluu: jos kuluttaja ei tiedä näistä asioista riittävästi, tietävätkö edes yritykset? Mitä yritysten ja julkishallinnon pitäisi asialle tehdä – yksin ja yhdessä ekosysteemien kanssa?

Aika moneen itseään kunnioittavaan yritykseen on jo palkattu vastuullisuusjohtaja, tai vastuullisuus on annettu jonkun olemassa olevan johtajan lisävastuuksi. Hyvä alku. Seuraavaksi hänet ehkä nostetaan johtoryhmään, jos ei jo ole. Vähän samaa polkua on käyty läpi 2000 luvun alussa markkinointi- ja brändijohtajien kanssa: ensin hygienianimitys kunnes (aika monessa yrityksessä) ymmärrettiin, että asiakas on rahapussi ja koko strategian ydin, ja asiakasymmärryksen vaade rantautui hallituksiinkin.

Hallitus on se, joka vastaa yhtiöstä

Käsi sydämelle hallituksen jäsen: mikä on teidän yrityksen valmius vastata edessä oleviin väistämättömiin ja nopeisiin muutostarpeisiin ilmastokriisin vastaisessa taistelussa? Miten se näkyy hallituksenne agendalla ja yhtiön strategiassa? Kenen kanssa keskustellaan asiasta yli toimialarajojen, millaisia ekosysteemejä jo rakennetaan ja miten aiotte jatkaa? Mitä juuri teidän yrityksessä kommunikoidaan ja viestitään kuluttajien kanssa, jotta 100 % tuotteitanne ja palveluitanne käyttävistä kuluttajista haluaisi ja pystyisi riittävän helposti tekemään omilla valinnoillaan Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä?

Mitä voit tehdä vielä tänään?

Jos vielä tehdään vain vähän, aloita vaikkapa tutustumalla YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin (#SDG eli sustainable development goals) tai seuraamalla Motivan toimitusjohtaja Vesaa LinkedInissä tai Twitterissä – hän postaa kestävästä kehityksestä aktiivisesti somessa. Vesa kirjoitti blogin myös siitä, miten Motivassa strategiaprosessia tehdään avoimesti ekosysteemin kanssa – ehkäpä tässä apua teillekin?

Anja Kahri
Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, HHJ (pj)