Kuntayhtiöiden hallitustyö hyötyy ulkopuolisesta osaamisesta

Kuntayhtiöiden hallitustyö hyötyy ulkopuolisesta osaamisesta

Kuntasektorin hallitustyöhön tarvitaan lisää uutta ja ennakkoluulotonta ajattelua sekä vahvaa ulkopuolelta tulevaa liiketoiminta- ja toimialaosaamista, sanoo helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja hallitustyöläinen Risto Rautava.

– Koska kaupungin omistamien yritysten tulisi pärjätä muiden yritysten tapaan, on hallitustyön rooli niissä merkittävä. Sen sujumiseksi myös kuntayhtiöihin tulisi saada kaupungin toiminnan tuntevien politiikkojen lisäksi ulkopuolista, toimialalähtöistä osaamista, sanoo pitkän linjan kunnallispolitikko, kaupunginvaltuutettu Risto Rautava.

Rautava on toiminut aiemmin Vantaan Energian varapuheenjohtajana ja Ortonin hallituksen jäsenenä. Vuosina 2004–2008 Vantaan Energian hallituksessa päätettiin muun muassa 300 miljoonan euron jätevoimalan hankkimisesta. Koska investoinnit ovat valtavia, niiden vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen.

Hallitustyön päätökset ovat pitkäkantoisia

– Vaikka kunnallinen hallitustyö on käytännössä pitkälti samanlaista kuin muuallakin, yhtiön julkihallinnollinen tehtävä tuo siihen oman lisämausteensa. Toimintakentän ymmärryksen lisäksi on ymmärrettävä kuntien toimintaa.

Toinen tärkeä puoli on yrityksen liiketoiminnallinen kehittäminen:
– Tässä on pelattava samoilla säännöillä yksityisen sektorin yritysten kanssa. Kun yhtiö muutetaan kunnallisesta liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, toimii se jatkossa osakeyhtiölain mukaan. Yhtiöittämisen myötä on pohdittava, kuinka taata palvelut kunnan alueella ja tehdä toiminnasta kannattavaa.

Osakeyhtiön vahvuutena on toiminnan joustavuus ja suurempi liikkumavapaus. Koska osakeyhtiön tehtävänä on usein keskittyä palveluiden tuottamiseen, pystytään osakeyhtiömuodossa joustavampiin ja tuottavuudelta parempiin ratkaisuihin kuin esimerkiksi kunnallisessa liikelaitoksessa.

Rautavan mukaan vähän kilpaillulla toimialalla oikein johdettu kunnallinen yritys voi piristää kilpailua. Mikäli toimialalla kuitenkin on tarpeeksi tervettä, yksityisten toimijoiden aikaansaamaa kilpailua, voidaan miettiä, onko kuntayhtiöille tarvetta.

Uusi kuntalaki edellyttää hallituksenjäseneltä taloudellista ja liiketoiminnallista asiantuntemusta.
Viime kesänä tuli voimaan uusi kuntalaki, joka ohjaa kuntayhtiöiden hallitusten kokoonpanoa. Hallitusjäsenen valinnassa tulee huomioida yrityksen toimiala ja sen edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus, jota voidaan olettaa jokaiselta kuntayhtiön hallituksen jäseneltä.

Helsingin kaupungin omistaman Palmia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Leena Saarisen mukaan kuntatason hallitustyön periaatteet ovat samat kuin muissakin osakeyhteisöissä. Hallituksen tulee keskittyä yrityksen menestyksen varmistamiseen ja pelisäännöt tähän löytyvät osakeyhtiölaista.

– Kuntayhtiöissä kuntalaki asettaa lisäksi ohjausrakenteisia oikeuksia omistajalle eli kaupungin tai kunnan päättäjille. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaupunginhallitus ja -valtuusto voivat pidättää itsellään oikeuden ottaa kantaa esimerkiksi yhtiön puheenjohtajavalintoihin. Käytännössä tilanne ei kuitenkin eroa perheyhtiöistä, joissa toimitusjohtajan valinnasta käydään poikkeuksetta keskustelua pääomistajien kanssa.

Hallituksen fokus on yrityksen etu

Suurin ero kuntayhtiöiden ja muiden yritysten hallitustyön välillä liittyy Saarisen mukaan siihen, että kuntayhtiöiden hallituksiin kuuluu poliittisin perustein valittuja henkilöitä, joilla voi olla yhtiön omistajan rooli kaupungin tai kunnan valtuuston jäsenenä.

– Olennaista kuntayritysten hallitustyössä on ymmärtää hallitusjäsenten roolit ja työn tavoitteet. Omistajastrategian toteuttaminen ja poliittinen vaikuttaminen ovat eri asioita, jotka hallitustyössä on pidettävä erillään, Saarinen sanoo.