Yrityskulttuuri on kuningas ja hallituksen asia

Sana kulttuuri juontaa latinan sanasta cultura, joka tarkoittaa maaperän hoitamista kasvualustaksi.  Kulttuuri yhteiskunnallisena ilmiönä voisi siis tarkoittaa ihmisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kasvualustaa. Mutta mitä tarkoittaa yrityskulttuuri? Yrityskulttuurilla tai organisaatiokulttuurilla viitataan yrityksen käyttäytymisnormien, arvojen, toimintatapojen ja muiden vastaavien tekijöiden muodostamaan kokonaisuuteen. Nämä ohjaavat työntekijöiden käyttäytymistä, yhdistävät heitä ja erottavat yrityksen muista. Lyhyesti, mutta erittäin ytimekkäästi asian on sanonut William Wolfram (perustaja DealDash): ”se tarkoittaa sitä, mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole katsomassa”. Siksi kulttuuria ei voi kopioida ja siitä voi tulla kilpailuetu!

Suomalaisen työelämän evankelistan Panu Luukan mukaan keskustelu yrityskulttuurista on ajankohtaista juuri nyt, sillä turvatakseen hyvinvointivaltion, Suomi tarvitsee intohimoisemman työelämän. Ihmisten osaaminen ja potentiaali ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on se, paljonko he ovat valmiita käyttämään niitä yritysten ja sitä kautta yhteiskunnan hyväksi.

Työ ja intohimo samassa lauseessa ilman, että alkaa naurattaa.

Päästäksemme tähän, meidän on tilivelvollistettava organisaatiot. Toiminta-ajatuksen ja -mallin kannalta oikeanlaisen kulttuurin on läpileikattava kaikki yrityksen prosessit: rekrytointi, perehdytys, kehittäminen, viestintä, palkitseminen, juhlistaminen – kaikki. Kulttuuri toimii johtamisen varjona. Koska hallituksella on merkittävä rooli johtamiskäytäntöjen luomisessa, kulttuuri kuuluu myös olennaisesti hallituksen agendalle.

Jos ja kun on tarpeen muuttaa kulttuuria, siihen on suhtauduttava evoluutiona. Muutos kestää useita vuosia. Mutta se kannattaa, koska se vaikuttaa menestykseen. Kun kulttuuri mahdollistaa ja kannustaa työntekijöitä tekemään merkityksellistä työtä, syntyy hyvä työntekijäkokemus, joka heijastuu asiakaskokemukseen ja sitä kautta asiakasuskollisuuteen.

Tätä menestysketjua saa ja pitää arvioida jatkuvasti. Työnantajalla on oikeus edellyttää, että töihin tullaan oikealla asenteella!  Gary Hamelin (Professor, London Business School and Director, Management Lab) näkemyksen mukaan kuuliaisuus, ahkeruus tai osaaminen ovat vasta lähtökohta. Aloitteellisuus synnyttää jo tuottavuutta ja luovuus ja intohimo aiemmin mainittua kilpailuetua!

Hyvän yrityskulttuurin rakennuspalikat käytännössä

Toimitusjohtaja Pia Adlivankin on saanut tiimeineen Linnanmäelle Great Place to Work® -sertifioinnin, joka on työntekijöiden organisaatiolle antama tunnustus hyvän työpaikan rakentamisesta – heidän jokapäiväisessä arjessaan. Saavutus on hieno, varsinkin kun muistetaan, että suurin osa Linnanmäen työntekijöistä on nuoria kausityöntekijöitä.

Adlivankinin mukaan tärkeintä työssä on ollut onnistumisen sanoittaminen ja koko organisaation osallistaminen. Jokainen hupimestari – kaikki Linnanmäen työntekijät ovat titteliltään hupimestareita – tietää miten toimimalla asiakkailla on reilusti riemua ja sitä kautta puisto toteuttaa suurta tehtäväänsä Lasten päivän säätiölle. Arvot ja missio sekä visio ja strategia muodostavat työntekijälle toiminnan reunaehdot, joiden sisällä hän voi toimia vapaasti.

Hengaaminen ei riitä

Kansallisen kilpailukyvyn kannalta on merkittävää, että saamme sitoutuneiden työntekijöiden osuuden kasvuun – nyt se on vain 12% (Suomalaisten organisaatioiden henkilöstön sitoutuminen työnantajaansa, Kantar). Tässä työssä kulttuurilla on suuri merkitys. Saboröörit pitää saada lähtemään ja hengaajille syitä sitoutua enemmän.

Lopuksi hyvä ohje yrityksiä arvoiville: jos haluat tietää yrityksen eilisen – lue tilinpäätös, jos nykyisyyden – kysy asiakkaalta ja jos huomisen – katso työntekijöitä!

HPH Partnerilounas 7.5.2019 Linnanmäellä ja https://www.linnanmaki.fi/fi/ ja https://leidenschaft.fi/